Globalisaation yhteydessä jätehuolto on noussut laajalti huolenaiheeksi. Monet ulkomaiset maat ovat ottaneet käyttöön erilaisia menetelmiä jätteiden varastoinnissa ja hävittämisessä, joista jokaisella on omat etunsa ja haittansa. Kaiken kaikkiaan kehittyneet maat ovat suhteellisen edistyneitä jätehuoltotekniikassa, mutta niillä on myös monia haasteita. Kehitysmaista puuttuu usein resursseja ja teknologiaa, mutta ne etsivät jatkuvasti parannuksia.
Kehittyneissä maissa, kuten Euroopassa ja Amerikassa, jätteiden luokittelu ja kierrätys ovat jätehuollon ydin. Esimerkiksi Saksa on yksi globaalin jätteiden lajittelun ja kierrätyksen mallimaista. Saksa noudattaa tiukkoja jätteiden luokittelukäytäntöjä, jotka vaativat asukkaiden lajittelemaan jätteensä kierrätettäväksi, keittiöjätteeksi, vaaralliseksi jätteeksi ja muuksi jätteeksi. Tämän luokituksen avulla Saksa pystyy kierrättämään resursseja tehokkaasti ja vähentämään kaatopaikkojen kysyntää. Lisäksi Saksa hyödyntää kehittynyttä polttotekniikkaa jätteiden muuntamiseksi energiaksi. Myös Ruotsi on ryhtynyt vastaaviin jätehuoltotoimiin, jopa tuottanut sähköä polttamalla roskia, mikä on saavuttanut tavoitteen, jonka mukaan kaatopaikkajätettä ei ole lähes nolla.
Näihin kehittyneisiin maihin verrattuna monet kehitysmaat kohtaavat merkittäviä haasteita jätehuollossa. Intian ja Filippiinien kaltaisissa maissa jätteiden hävittäminen perustuu usein perinteisiin kaatopaikkamenetelmiin, mikä johtaa vakaviin ympäristön saastumisongelmiin kaatopaikoilla. Lisäksi näiden maiden jätteiden luokittelujärjestelmät eivät ole vakiintuneet, ja monia kierrätettäviä materiaaleja ja vaarallisia jätteitä ei voida käsitellä tehokkaasti. Siitä huolimatta yhä useammat maat alkavat ymmärtää jätehuollon tärkeyden ja yrittävät ottaa käyttöön uusia teknologioita ja politiikkoja. Esimerkiksi Intian hallitus edistää "Garbage Classification and Recycling Program" -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on lisätä asukkaiden tietoisuutta jätteiden luokittelusta ja luoda kattavampi jätteenkäsittelyinfrastruktuuri.
Kaiken kaikkiaan nykyinen jätteiden varastoinnin ja hävittämisen tilanne ulkomailla on monimuotoinen. Kehittyneet maat ovat saavuttaneet merkittäviä tuloksia jätehuollossa edistyneen teknologian ja tiukan politiikan avulla. Kuitenkin myös nämä maat kohtaavat kasvavan jätteen tuotannon ja rajallisten resurssien ongelman. Kehitysmaat pyrkivät parantamaan jätehuoltoolojaan ottamalla käyttöön uusia teknologioita ja politiikkoja parantaakseen vähitellen jätehuoltovalmiuksiaan. Tulevaisuudessa globaalit jätehuoltokysymykset vaativat edelleen kaikkien maiden yhteisiä ponnisteluja, kokemusten jakamista, teknologisen kehityksen edistämistä kestävämpien jätehuoltomenetelmien saavuttamiseksi.
